Filosofisen praktiikan verkoston 10-vuotisjuhlan kunniaksi pyysimme jäseniämme ja seuraajiamme pohtimaan ja toteuttamaan filosofisen leivoksen. Tässä maku- ja aivonystyröitä kutkuttavat ehdokkaat! Lämmin kiitos näistä huomionosoituksista leivosten muodossa. Valmistaudu Maailman filosofiapäivään kokeilemalla reseptejä pitkin ensi viikkoa. Palaamme kilpailun tuloksiin filosofiapäivän jälkeen.
Leivosehdokas 1: Valeruoka
Lasten suusta kuultiin toive: ”Tehdään valeruokia!” Tarkennus kuului, siis sellaisia ruokia, jotka esittävät olevansa muita ruokia. Esimerkiksi aluksi voi kuoria omenan spiraalimaisesti, jotta sen kuoresta saa nauhan. Sitten appelsiini voi pukeutua tuohon nauhaan ja sittenhän sillä on omenahaalari päällä. Ja sitten voisi olla myös banaanihodari. Vegaani sellainen. Se on banaani ja siihen tulee sitä vaniljanmakuista sokerimassaa makkaraksi.
Tuumasta toimeen. Ruokia valmistettiin monia. Isä saa huvittuneen ja hieman ivallisen katseen, tietenkään hän ei tajua sekoittaa hodarimakkaran väriainetta massaan vaan maalaa ruokaansa kuin taulua, elävä kategoriavirhe. Kohta katetaan pöytä ja laitetaan kaikki huijarit esille kauniisti. Maistetaan. Jokin on hyvää, jokin kamalaa, jokin jakaa mielipiteitä.
Sitten arvostellaan. Mikä on paras? Miten nyt arvostellaankaan? Miltä jokin maistuu, vai miltä sen olisi pitänyt maistua, mutta se yllättikin? Ehkä ilo on olennaisinta? On kiva idea että appelsiini ottaa omenahaalarin pois. Idea keittiössä? Kaikki mittarit on tarkistettava. Epäselvää. Miten vain, niin ja näin. Merkittäviä seikkoja ovat ainakin kauneus, yhdessä puuhastelu ja hankaluuden hauskuus.
Resepti:
omena
appelsiini
banaani
sitä vaniljanmakuista massaa (vegaani)
Kuori. Asettele.
Yms.
Leipuri: Oskar Repo
Leivosehdokas 2: Ajatuspippuria
Kuten oma ajattelu, joka alkaa niistä aineista, joita päässä on, on myös tämän filosofisen leivoksen lähtökohta samanhenkinen. Sen perusta on syntynyt siitä mitä kaapissa oli. Leivoksen sisältö on suhteellisen mehevä kuten hyvä keskustelu, mutta se on myös yllättävän pippurinen, kuten hyvä filosofinen keskustelu. Leivoksessa on appelsiinia, suklaata ja täytteenä mustapippurista tuorejuustoa.
Perustan luomiseen ei lainkaan tarvita kommervenkkejä, vaan filosofinen leivos syntyy aivan vaivatta parista keksistä. Tässä leivoksessa niitä yhdistää kummastusta ja uteliaisuutta herättävä mustapippuri. Aikansa maisteltuaan, voi yhdistelmää sitten ymmärtää paremmin, ja rakennelma alkaa vaikuttaa kokonaisuudelta, jota on pohdiskeltu. Leivoksen koristelu kuvaa sähinää, sillä myös filosofinen praktiikka sähinöi juuri yhdessä ajattelemalla. Sähinää ei kuitenkaan löytynyt kaapista. Sellaistahan sähinä saattaa olla, että sitä onkin erikseen pyydystettävä. Siksi se oli leivokseenkin haettava kaupasta, nähtävä siis vaivaa enemmän, käveltävä sateessa, ja lopulta oli vielä nypittävä pinseteillä monivärisestä strösselistä keltaiset erilleen, sillä muuta pientä ja keltaista ei kaupassa oikein ollut.
Lopulta en tiedä tuliko kokonaisuudesta mieleen sähisevä filosofinen keskustelu, sillä lopputulos näytti myös jollain tavalla ötökältä. Vähän sellaiselta leppäkertun sukulaiselta. Mutta jos tämä olisi ötökkä, sillä olisi oma tahto – onhan siinä pippuria. Kai pippurissa on viisauttakin? Tuli mieleen miettiä mihin tämä pippurinen ja viisas ötökkä menisi, mitä se tahtoisi ja ajattelisi. Onko ajattelu ylipäätään vapaa?
Ainesosat
Appelsiinileivoskeksejä
Tuorejuustoa (tässä käytetty vegaanista)
Mustapippuria reippaasti
Suklaata ja keltaisia juttuja koristeluun
(ei niin nöpönuukaa määrät, tätä tehdään näppituntumalla)
Tee näin:
Notkista maustamaton tuorejuusto kulhossa sekoittamalla ja lisää juustoon runsaasti mustapippuria. Voit käyttää myös valmista pippurijuustoa. Yhteen leivokseen tulee kolme keksiä. Aseta ensimmäinen keksi kakkumainen pinta alaspäin lautaselle ja levitä tuorejuustoa suklaapuolen päälle. Ota toinen keksi ja paina juuston päälle. Levitä taas tuorejuustoa suklaan päälle ja lisää kolmas keksi päälle suklaa ylöspäin. Sulata suklaa vesihauteessa, lusikoi leivoksen päälle ja koristele lopuksi jollakin keltaisella.
Leipuri: nimimerkki ”Amalia”
Leivosehdokas 3: Viisaudenleivos

Leipuri: Kati Rantala-Lehtola
Leivosehdokas 4
Filosofiseen leivokseen ei valitettavasti ole olemassa reseptiä. Leivos synnytetään jos havaitaan jotain leijuvan kanalan oven tai pellon pielessä.
Filosofin leivos voi olla joko tuulihattu kääreellä tai kääre tuulihatulla. Hatun suhde tyyliin ratkaisee kumpi. Hän, joka onnistuu leipomaan ilmavan tyylihatun, saa mahdutettua sisään suolaista tai makeaa. Hän, jonka rakenne lässähtää, saa maistaa omia tyylihattujaan. Maku ratkaisee tässäkin.
Ja harjoitus (apuna Valio):
Tuulihattujen onnistumisen kannalta on tärkeää riittävä vatkausaika munien lisäämisen jälkeen.
Älä avaa uuniin suuluukkua 15 ensimmäisen min. aikana. Mikäli valmistat kerralla 2 – 3 kertaisen annoksen tuulihattutaikinaa, käytä munia lisättäessä vatkaamiseen yleiskonetta ja sen K- tai melavatkainta, koska näin iso annos taikinaa nousee helposti sähkövatkaimen vispaimien varsiin.
Leipuri: Pirkko Tervo

Jätä kommentti