Hyveellistä elämää etsimässä

Mitä on hyve/ hyveellinen? Mikä on tärkeää, kun puhutaan hyveistä?

Pohdimme muun muassa näitä kysymyksiä Filosofisen praktiikan verkoston lukupiirissä, joka kokoontuu maanantaina 6.3. klo 18 Zoomissa.

Aihetta esittelee lukupiirin alustaja, Fiven Peter Lundqvist:

Aristoteleella ja kristillisessä etiikassa hyvä elämä on seurausta hyveistä. Periaatteessa länsimainen humanismi on jatkoa Aristoteleen idealle siitä, että ihmisille tulisi opettaa niitä asioita, joista elämässä on hyötyä. Kristinuskon myötä fokus siirtyi Jeesuksen antamaan malliin.   

Kristinuskon mukaan kaikki hyvä on peräisin Jumalasta, jopa niin että siihen kuuluu kärsimys. Kärsimys on ortodoksisessa perinteessä kilvoittelua. Kilvoittelua on luopumista egoistisesta mielikuvituksesta. Ja luopuminen, pois antaminen, on aina kärsimistä tavalla tai toisella.

Tämän kärsimisen kautta kohdataan todellisuus sellaisena kuin se on ja päästään lähemmäksi kaiken luojaa. Hierotheos S. Vlachosen teos Orthodox Psychotherapy antaa meille vastauksia tämän tien kulkijoille (tutustu tekstiin etukäteen: https://www.greekorthodoxchurch.org/orthodox_psychotherapy.html)

Taustalla on yksi tärkeä fakta, jos sen faktana haluaa tulkita: ihmisellä on kaksi luontoa. Inhimillinen luonto (nature) ja jumalallinen luonto. Tai siis oikeastaan jumalallinen ja inhimillinen eli jumalallinen ensin. Toinen hyvin tärkeä ”fakta” on, että ihmisellä kannattaa olla hyviä ajatuksia, koska hyvät ajatukset johtavat ehkä myös hyveisiin ja hyviin tekoihin?

Miten filosofinen praktiikka voi auttaa ihmistä kohtaamaan todellisuuden sellaisena kuin se on? Ja viemään ihmistä kohti sellaista sielun ja kehon tilaa, missä hyveet alkavat kantaa? 

Ehkä lopuksi voidaan myös pohtia miksi filosofinen praktiikka ei sittenkään voi olla terapiaa. Minusta se voi tarjota välineitä puhdistumiseen, mutta se ei diagnosoi eikä tarjoa ”ratkaisua”. 

Tervetuloa keskustelemaan!

Tutustu myös Aristoteles: Nikomakhoksen etiikka, kappale 10, luku 8 (skannattuna tässä)

Lukupiiri on avoin kaikille kiinnostuneille. Osallistu haluamallasi tavalla. Tilaisuus toteutetaan Zoom-yhteydellä ja se on maksuton.

Liity Zoom-tapaamiseen klikkaamalla tästä

Syötä tarvittaessa seuraavat tiedot:
Meeting ID: 849 8271 8535
Passcode: 600997

Tapahtuma Facebookissa – täällä voi viritellä keskustelua muiden osallistujien kanssa!



Hippokrates-lukupiiri 12.12.

Tervetuloa vuoden viimeiseen lukupiiriin maanantaina 12.12. klo 18

Hippokrates on luultavasti ollut todellinen henkilö, kuuluisa lääkäri ja filosofi Sokrateen aikalainen, mutta jo antiikin aikana hänen hahmonsa muuttui legendaksi, josta kerrottiin ihmeellisiä ja ilmeisen mahdottomia tarinoita. Hippokrateen nimissä säilyneet teokset ovat tuskin hänen kirjoittamiaan, mutta ne ovat peräisin hänen ajaltaan, noin 400-luvun eKr. lopulta. Ne ovat varhaisinta meille säilynyttä länsimaista lääketiedettä. Samalla ne ovat lähellä tuon ajan filosofiaa. Ne pohtivat ihmiskehoa ja -mieltä, kehon elinten tehtäviä, aineen ja jumalien luonnetta, sairauksien ja terveyden takana vaikuttavia voimia.

Lukupiirissä syvennytään kuuluisaan teokseen Pyhästä taudista, jonka kirjoittaja selittää epileptisten kohtauksien syitä, hylkää yliluonnolliset selitykset ja esittää, että aivot ovat ihmisen ajatus- ja tunnetoiminnan keskus. Teksti on luettavissa Ss. 49-74 kirjassa Hippokrates: Valitut teokset (Duodecim 2021), sivut pdf-tiedostona tässä.

Lukupiirin vetää erikoisvieraana kirjan kirjoittaja Marke Ahonen.

Tilaisuus toteutetaan Zoomissa ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.

Tervetuloa mukaan!

Zoom-linkki 
Meeting ID: 849 8271 8535
Passcode: 600997 

Tapahtuma Facebookissa

#FilosofinenPraktiikka #Lukupiiri

Kuvan maalaus Claes Corneliszoon Moeyaert: Hippocrates Visiting Democritus