{"id":758,"date":"2018-09-15T13:58:30","date_gmt":"2018-09-15T10:58:30","guid":{"rendered":"http:\/\/filosofit.fi\/FiPra\/?p=758"},"modified":"2018-09-16T11:25:21","modified_gmt":"2018-09-16T08:25:21","slug":"mita-ajatteli-roomalaisajan-toiseksi-tunnetuin-henkilo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/filosofit.fi\/FiPra\/?p=758","title":{"rendered":"Mit\u00e4 ajatteli Roomalaisajan toiseksi tunnetuin henkil\u00f6"},"content":{"rendered":"

K. Severi H\u00e4m\u00e4ri<\/em><\/p>\n

Kirja-arvostelu Markku Kailaheimo: Brutuksesta, stoalaisesseit\u00e4 (Kirjokansi 2016, 158s)<\/span><\/em><\/p>\n

Mit\u00e4 ajattelivat salaliittolaiset, kun he k\u00e4viv\u00e4t Gaius Julius Caesarin kimppuun vuonna 44 eaa? Mitk\u00e4 aatteet motivoivat heit\u00e4 v\u00e4kivaltaan? N\u00e4kiv\u00e4tk\u00f6 he itsens\u00e4 \u201ckunnian miehin\u00e4\u201d, kuten Marcus Antoniuksen sanotaan suurella ironialla heit\u00e4 kutsuneen Caesarin hautajaispuheessa?<\/span><\/p>\n

Markku Kailaheimon liian v\u00e4h\u00e4isen huomion saanut kirja <\/span>Brutuksesta, stoalaisesseit\u00e4 <\/span><\/i>(Kirjokansi 2016) kuuluu filosofian historian alaan. Tarkalleen ottaen se k\u00e4sittelee stoalaisuutta Rooman tasavallan viimeisten vuosikymmenten aikana. Se on my\u00f6s henkil\u00f6historiallinen kurkistus roomalaisen ajan toiseksi tunnetuimman henkil\u00f6n, Marcus Junius Brutuksen (85-42 eaa) ajatteluun. Kailaheimo tekee huolellista ty\u00f6t\u00e4 harvojen aikalaisl\u00e4hteiden sek\u00e4 antiikin biograafikoiden parissa, ja pyrkii l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman toden kuvan Brutuksen suhteesta stoalaisuuteen. Kirja osoittaa, ett\u00e4 mielenkiintoista tutkimusta tehd\u00e4\u00e4n Suomessa my\u00f6s yliopistojen ulkopuolella.<\/span><\/p>\n

Kirjassa on kolme esseet\u00e4, jotka l\u00e4hestyv\u00e4t ongelmaa eri suunnista. Ensimm\u00e4inen essee \u201cBrutuksen stoalaisuudesta\u201d \u00a0tarkastelee, mit\u00e4 h\u00e4nen suhteestaan filosofiaan on antiikissa sanottu. Kailaheimon johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on, ett\u00e4 Brutus todellakin vaikuttaa l\u00e4hteiden nojalla olleen stoalainen ajattelultaan. Toinen \u201cHyveest\u00e4\u201d tarkastelee stoalaista hyveen k\u00e4sitett\u00e4, erityisesti kuten sen tulkitsivat roomalaisajalla Cicero, Seneca, Diogenes Laertios ja Marcus Aurelius. T\u00e4t\u00e4 tulkintaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n Brutusta, jota pidettiin yleisesti (ja erityisesti Ciceron kirjoituksissa) hyveellisen\u00e4 miehen\u00e4. Kolmannessa osassa \u201cAttikismista ja stoalaisesta retoriikasta\u201d tarkastellaan sit\u00e4, mit\u00e4 Brutuksen puhetyylist\u00e4 on sanottu, ja pohditaan voiko sen nojalla tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 h\u00e4nen ajattelustaan. Kailaheimon kirja on luontenteeltaan kuin suihkul\u00e4hde, jossa vesi pulppuaa moneen suuntaan. Silti h\u00e4n ei hukkaa kokonaisuutta. <\/span><\/p>\n

Kirja ei ole akateeminen historian teos, ja sen huomaa paikoin. Kailaheimo tuo esiin asioita, joita ei tavallisesti ole k\u00e4sitelty suomeksi yksiss\u00e4 kansissa. Akateeminen tutkija ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olisi tarttunut Brutuksen hahmoon t\u00e4ll\u00e4 tavoin ja n\u00e4ist\u00e4 kysymyksist\u00e4 k\u00e4sin. N\u00e4in ollen kirja tuo aitoa lis\u00e4arvoa tasavallan lopun aatehistorian tutkimiseen, sek\u00e4 luo uuden n\u00e4k\u00f6kulman Brutukseen: tuohon surumieliseen, \u00e4lykk\u00e4\u00e4seen, oppineeseen kunnian mieheen, joka on j\u00e4\u00e4nyt surmaamansa tyrannin varjoon. T\u00e4m\u00e4 aikakausi, jolloin populistiset poliitikot (kuten Gaius Julius Caesar) tarttuivat paitsi kansan suosioon niin my\u00f6s aseisiin, on nykyajan peilin\u00e4 meille t\u00e4rke\u00e4.<\/span><\/p>\n

Muissa teoksissa Brutuksen ja Cassiuksen salaliiton seurauksista on kirjoitettu laajasti. Usein kirjoittajat pohtivat salalaliiton vaikutusta tasavallan p\u00e4\u00e4ttymiseen: hidastiko vai per\u00e4ti vauhdittiko se keisarinvallan alkua? My\u00f6s tarkastellaan poliittista, taloudellista ja sotilaallista tilannetta, joka johti salaliittoon ja Caesarin kuolemaan. \u00a0Harvemmin paneudutaan syihin itse salaliittolaisten, kuten Brutuksen, ajattelussa ja henkil\u00f6ss\u00e4. Tarkastelemalla Brutuksen filosofiaa ja hyveellisyytt\u00e4 Kailaheimo nostaa ep\u00e4suorasti lukijan mieleen n\u00e4it\u00e4 mahdollisia syit\u00e4. <\/span><\/p>\n

Kirja saa lukijan ajattelemaan. Kailaheimon pienet heikkoudet antaa mielellaan anteeksi ja h\u00e4nen sujuvaa asiaproosaansa lukee riemuiten. Monella akateemisella historiankirjoittajalla olisi opittavaa h\u00e4nen otteistaan.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

K. Severi H\u00e4m\u00e4ri Kirja-arvostelu Markku Kailaheimo: Brutuksesta, stoalaisesseit\u00e4 (Kirjokansi 2016, 158s) Mit\u00e4 ajattelivat salaliittolaiset, kun he k\u00e4viv\u00e4t Gaius Julius Caesarin kimppuun vuonna 44 eaa? Mitk\u00e4 aatteet motivoivat heit\u00e4 v\u00e4kivaltaan? N\u00e4kiv\u00e4tk\u00f6 he itsens\u00e4 \u201ckunnian miehin\u00e4\u201d, kuten Marcus Antoniuksen sanotaan suurella ironialla heit\u00e4 kutsuneen Caesarin hautajaispuheessa? Markku Kailaheimon liian v\u00e4h\u00e4isen huomion saanut kirja Brutuksesta, stoalaisesseit\u00e4 (Kirjokansi 2016)… <\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4 Mit\u00e4 ajatteli Roomalaisajan toiseksi tunnetuin henkil\u00f6<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":{"0":"post-758","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-yleinen","7":"entry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/filosofit.fi\/FiPra\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/758","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/filosofit.fi\/FiPra\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/filosofit.fi\/FiPra\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/filosofit.fi\/FiPra\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/filosofit.fi\/FiPra\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=758"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/filosofit.fi\/FiPra\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/758\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":762,"href":"https:\/\/filosofit.fi\/FiPra\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/758\/revisions\/762"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/filosofit.fi\/FiPra\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=758"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/filosofit.fi\/FiPra\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=758"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/filosofit.fi\/FiPra\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=758"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}